verkko-opettajan palapeli

Keskustelu sometussa viritti mielessäni oivalluksen. Kun nämä uuden ajan twittertaiturit kirjoittelevat 14o merkin juttujansa luentojen aikana ja pakottavat luennoitsijoita suunnittelemaan paremmin ja tuntemaan kuulijansa aiemman osaamisen, mitä tämä onkaan?  Alkoi tuntua kovasti tutulta minun mielessäni. Ja kutkuttavalta koska samat pojat ovat varmaan kritisoineet opettajia yleensä ja koulutusta yleensä. Nyt he sen itse luovat, löytävät samat periaatteet mitä opettajankoulutuksessa löydetään joka vuosi. Itse keksitty on ainoa oikea, niin se on.

Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa työstämme asioita pintaa syvemmälle. Kannattaa lukaista esim. mitä Yrjö Engeström kirjoitti 80-luvulla opetuksen pinnallisesta ja syvällisestä tarkastelusta. Yleisön ja puhujan vuorovaikutus on kyllä ihan muualla kuin näissä uusissa vempaimissa. Eikä vuorovaikutus ole uusi keksintö, ei todellakaan. Kehitys on sitä että samat asiat löydetään yhtä uudelleen ja jokainen polvi kuvittelee olevansa ensimmäinen joka asian keksi ja sille pitää aina antaa arvonsa. Annan annan, pienellä ironialla sävytettynä

Jälkihuomautus: taisin liioitella, ei tässä ole pedagogiikasta kyse vaan uusien välineiden myynnistä ja käytön konsultoinnista. No hankkikoot elantonsa kukin tavallaan: onhan tällaista joka puolella sosiaalisessa mediassa.

Löytyi vielä yksi opiskelijan blogi samasta asiasta.
Emmaope pohtii herkullisesti intensiivin tapahtumaa, mistä se nousi ja miten se eteni? Kukapa sen osaa käsitteellistää?

Itselle oli elämys lukea omasta hyllystä löytynyt vanha teos, Kalervo Kinanen kirjoitti Ihmissuhdetaidoista 70-luvulla. Hän myös vieraili Jyväskylässä (asui Kanadassa muistaakseni) ja näin hänet kerran isossa luentosalissa vetämässä opetusta. Tunnelman muistan vieläkin – ja se tapahtui yliopistolla.

Kirjan sanoma on että ihmisuhteen ydin on kunnioittamisessa ja tasavertaisuudessa. Sitä ei voida operationaalistaa tekniikoihin, vaikka ne voivat alkuvaiheissa auttaa. Käsittelimme näitäkin ohjaustaidoissa. Muistan tarjonneeni temput 1 ja temput 2 joista jälkimmäiset olivat noita ihanneopettajan kuvia mitä toisessa postissa kerroin pelkistetysti. Aitoutta ja toisista välittämistä ei voi teeskennellä ja pitää osata vetäytyä näkymättömiin heti kun se on mahdollista. Tuon kurssin tapahtumia voisi tarkemmin analysoida BB:n sisällä, ehkä voisi ehkä ei, en ole varma. Mutta Emmaopen blogista pidin kovasti, se kuvasi tapahtumía juuri niin monimutkaisina kuin ne ilmenevät.

Tänään laitoin verkkoympäristöön tiedoksi kuvat viikonpäivistä, vuorokauden tunneista ja foorumeilla käynneistä. Jospa vähitellen siirryn muihin töihin?